Naannoo Wolaayitaa

Naannoo Wolaayitaa Wolaytta Moottaa
Biyya:	Itoophiyaa
Naannoo:	Naannoo Kibbaa
Magaalaa Guddaa:	Sooddo
Baayyina ummataa:	5,385,782 (2007)
Tuuta'insa ummataa:	{{{Tuuta'insa ummataa}}}

Wolayitaa yookin Wolaayitaa naannoo bulchiinsaa Itoophiyaati. Maqaan kun kan moggaafame saba Welaayitaa, biyyi isaanii naannoo sana keessa jirti. Wolaayita kibbaatiin Gaamo Gofa, lixaatiin Laga Omoo isa Daawroo irraa gargar isa taasisu, kaaba lixaatiin Kembata Tembaro, kaaba bahaa Haadiyaa, kaaba-bahaa Naannoo Oromiyaa, bahaa laga Bilaate isa Naannoo Sidamaa irraa gargar baasu, akkasumas kibba bahaa Laga Abaya isa Naannoo Oromiyaarraa gargar isa baasu. Giddugaleessi bulchiinsaa Sooddo dha. Magaalota gurguddoo kan biroo kan akka Arakka, Boddite, Xabala, Bale Hawaasa, Gasuuba, Gununo, Badeesa fi Dinttuwaa dha.

Wolaayitaa daandiiwwan haala qilleensaa hundaaf 358 kiiloomeetira (222 mi) fi daandiiwwan qilleensa gogaa 425 kiiloomeetar (264 ) kan qabu yoo ta'u, giddu galeessaan daandiin kiiloomeetii seeraan 1000 keessatti kiiloomeerii 187 dha. Bakki olka'iinsa isaa Tulluu Daamotaa (meetira 2738) dha.

Seenaa

Bara 1894 dura

Sabni Wolaytta mootota isaanii shantamaa ol ta'aniin kan beekaman yoo ta'u, mootota sadii keessatti mootota isaaniitiin beekamu. Mootota Wolaayitaatiin maqaa Kaaw jedhamu argataniiru. Sabni Wolaayitaas namoota of jaju kan mootummaa adda ta'e, itti fufiinsa qabuu fi cimaa fi of danda'ee qabuu fi gara jaarraa 13ffaa fi gara waggaa kuma tokkoffaatti hanga bara 1894tti. Waraanni mormii Kawo Mootii Wolaayita isa dhumaa, Xoona Gagaa, geggeesse, duula dhiigaa guddaa yeroo babal'ina Menelik keessatti gaggeeffame keessaa isa tokko, kunis mootummaa Wolaayitaa, sabootaa fi saboota biroo Kibbaa, mootummaa Itoophiyaa keessa galmeessise. Mormiin waraanaa Wolaayita, fi mormiin janaraalota Menelikis (mi'a waraanaa ammayyaa qabatan), humna jaarmiyaa waraanaa fi namoota Wolaayitaa agarsiise. Mormiin Wolaayitaayitis dhuma irratti kan mo'ame yoo ta'u, Itoophiyaan injifatte, bara 1894 waraana dhiigaa guddaa mootii moototaa Menelik II geggeesse booda.

Bara 1894 kaasee

Dhiphina jaarraawwan darban ta'us, sabni Welaayitaas eenyummaa sabummaa adda ta'e qabu, jechuunis, sabni afaanii, aadaa, aadaa fi seenaa, uumama sammuu, fi teeknooloojii wal-qabatee isaan adda baasu fi saboota fi namoota Itoophiyaa biroo irraa adda isaan taasisu qabu. Sabni Wolaayitaa mormii fi qabsoo bilisummaa dinagdee fi siyaasaa mootummaarratti, akkasumas mormii dimokraasii sabni Wolaayiti ofiin of bulchuu diduun isaanii qabsoo itti fufiinsa qabuu fi hin addaan citee ofiin of murteessuuf godhanii agarsiisa.

Gaaffii Bulchiinsa Mootummaa

Bara 1991-94 yeroo bulchiinsa yeroo gidduu galeessaatti, Wolaayita naannicha mataa isaa kan Kiliil 9 ta'e kan qabu yoo ta'u, yeroo federeeshinichi bara 1995tti hundeeffametti naannicha Biyyoota Kibbaa, Biyyoota, fi Uummata waliin walitti makame. Yeroo sanaa kaasee, mormiin hawaasaa fi miseensonni mormitootaa ofiin of bulchuu gaafatan reebamaniiru, reebamaniiru fi dargaggoonni baay'een booji'amaniiru.

Bara 1997tti, SEPDM'n, sanyii ollaa Wolaayitaa waliin walitti makuudhaan, WOGAGODA uumuuf yaalii godhe, kunis dhumarratti aadaa fi mallattoo namoota Wolaayita jaarraa tokkoffaa diiguu danda'a ture. Yaaliin kun namoota irraa qabsoo cimaa kan uumee fi tarkaanfiin wal-qixxummaa mootummaan dhumarratti ni dhiifame. Haa ta'u malee, namoonni kumaatamaan lakkaa'aman hidhamanii namoonni dhibbaan lakkaa'aman ajjeefamaniiru, akkasumas namoonni kumaatamaa ta'an Arbaa Miinch, magaalaa guddoo naannoo Oomoo Kaabaa yeroo sana ture irraa dirqamaan ari'aman, kunis erga Wolaayitaa, Gaamo Goffa fi Daawuroo gargar ba'anii booda bulchiinsa naannoo isaanii bara 1998 fi 2000 gidduutti hundeessan. Humnoonni nageenyaa garee beekamoo ta'an yoo xiqqaate namoota shan ajjeesaniiru yeroo Wolaayitaan naannoo isaanii irratti milkaa'ina argatanii fi yaaliin afaanii fi eenyummaa haaraa walitti makame irraanfachuu didan.

Hanga bara 2000tti Woolaayita kutaa Naannoo Oomoo Kaabaa ture, akkasumas lakkoofsi uummataa biyyaalessaa bara 1994 jiraattota isaa akka kutaa Naannoo sanaatti lakkaa'e. Haa ta'u malee, walitti bu'iinsi gareewwan sanyii garaagaraa Semiin Omo keessa jiran gidduu jiru, yeroo baay'ee Welaayitaa irratti kan komatamu yoo ta'u, "fayyadama qabeenya mootummaa xiqqaa" galmaan ga'uuf Wolaayitaa qofa utuu hin ta'in, Gamo Gofa fi Dooroo, fi Woroo Zonee, fi Doorooroo, akkasumas barbaachisummaa qindaa qindaa'ina qindaa ta'uu isaa cimsuudhaaf, akkasumas tokkummaa'uu akka ta'u taasiseera.

Mirgi seera qabeessa sabni Wolaayitaaf mootummaa ta'uuf qaban waggoota dhihoo asitti guddina argateera, marii bal'aa sadarkaa hundaan gaggeeffame hordofuun yaada mootummaa Naannoo Wolaayitaa hundeessuuf dhiyaate. Manni Maree Naannichaa tokkummaa guutuudhaan mootummaa akka gaafatu murteesse, akkasumas xalayaa fi hafuura Heeraatiin wal simatee xalayaa seera qabeessa Muddee 19, 2018 gara Mootummaan Biyyoota Kibbaatti erge.

Miseensonni Mana Maree Mootummaa naannoo Biyyoota Kibbaa 38 kan naannoo Wolaayita bakka bu'an mormii sochii naannicha gara biyyoota 4tti deebisanii gurmeessuu irratti ka'an Mana Maree naannichaa keessaa ba'an. Bakka bu'oonni naannoo Wolaayita akka jedhanitti tarkaanfiin kun gaaffiiwwan isaanii akka mootummaa adda ta'e hin ilaalle.

Caamsaa fi Muddee 2019 keessa Wolaayitaatti walga'iiwwan naannoo Mootummaa naannoo Biyyoota Kibbaa irraa gargar ba'uu deggeranii naannicha mirga mataa isaa akka ta'u godhaman. Walgahiin Muddee 20, 2019 gaggeeffame, Mana Maree Naannichaa gaaffii naannichaa akka bulchiinsa naannichaa ta'uuf Boordii Filannoo Biyyaalessaa irratti filannoo qopheessuuf erguuf dadhabuu isaa morme.

Ji'ooloojii

Laga Oomoo, Dambalii Gibe III Wolaayitaatti

Woolaayitaan bulchiinsa naannoo 16 keessaa tokko kan ta'e naannoo Kibbaa Itoophiyaa, naannoo kiilomeetira 300 (190 ) kibba Addis Ababaa irraa argama. Wolaayitaan kaaba lixa Taambaarootiin, bahaa laga Bilaate isa Arsi-Oromoo irraa gargar baasuun, Kibba laga Abayaa fi Kuchaa, lixa laga Omootiin daangeffama. Dambaliin Giilgeel Gibe III dhaabbata humna elektirikii bishaan keessaa kan laga Oomoo irratti ijaarame dha; akkasumas dandeettii Meegaawatt 1870 qabuun, dhaabbata humna elektiriikii bishaanii Afrikaa keessatti sadarkaa sadaffaadha.

Biqiltuuwwan fi qilleensi naannoo kanaa olka'ina meetira 1,500 fi 1,800 (fiitii 5,900) ol ta'uun sadarkaa galaana irraa olka'a. Haa ta'u malee, tulluuwwan shan kan meetira 2,000 ol ol ol ta'an jiru (6,600 ft), Tulluu Daamotaa giddu galeessa meetira 3,000 ta'a.

Naannoowwan ol ka'aa jiranitti bosonni gurguddaan kan hin jirre yoo ta'u, naannoo laga Oomoo, isa meetira 1,500 gadii (footoo 4,900) fi naannoo busaa irraa kan hafe.

Akka ilaalcha naannichaatti, naannooleen lama qofatu jira: naannoowwan olka'oo fi naannoowwan gad aanaa. Naannoowwan olka'oo keessatti, yaa'iiwwan fi lageen xixiqqoon jiru. Warraaqsa ho'aa baay'een naannoo Laga Abayaatti argamu, bishaan ho'aa fi ho'aa qabu.

Lafti Wolaayitaa halluu diimaa cimaa kan yeroo roobaatti cabbii fi gurraacha ta'u kan qabuu fi dadhabaa fi laafaa cirrachaati. Yeroon gogaa biyyi akka tuullaa cimaa taasisa, qotuu fi qotuu erga roobni roobee booda ni danda'ama. Akka yeroo boolla qotuu mirkaneeffametti, lafti giddu galeessaan meetira 30 ta'a. Lafti ni gabbata akkasumas yeroo roobni yeroo hundaa roobu waggaatti biqiltuu lama ni oomisha.

Qilleensa

Haalli qilleensaa Wolaayitaas roobaa biimodaal kan Bitootessa irraa hanga Onkoloolessaatti turu qaba. Barri roobaa inni jalqabaa Bitootessa irraa hanga Caamsaa ni fudhata. Barri kun Adoolessa irraa hanga Onkoloolessaatti kan turu yoo ta'u, sadarkaa olaanaa kanarra kan ga'e Adoolessa fi Hagayyaati. Waggoota 43 darban keessatti, giddu galeessaan roobni waggaatti roobu 1,014 mm (39.9 ) ture. Giddugaleessaan ho'a waggaa 19.9 °C, ji'a ji'aan ho'a 17.7 °C Adoolessa keessa hanga 22.1 °C Guraandhala fi Bitootessa keessa.

Haalli qilleensaa tasgabbaa'aadha, garaagarummaa ho'a qilleensa 24 fi 30 °C guyyaa fi 16 hanga 20 °C halkan, waggaa guutuu. Waggaan ji'oota lama keessatti qoqqoodama: ji'a roobaa Waxabajjii hanga Onkoloolessaatti, fi ji'a gogaa Onkoloolessaa hanga Waxabajjiitti, Guraandhala keessa yeroo gabaabaan " roobaa xiqqoo" (baddessa) jedhamuun addaan cite. Giddugaleessaan roobaa guutummaa naannichaa waggaa waggaatti miiliimeetira 1,350 (53 ) dha.

Yeroon roobaa qilleensa cimaa bahaa irraa qilleensa'uun beekama. Yeroo ji'oota roobaa, roobni cimaan fi obomboleettiin cimaan, dhuma ji'ootti galgala guutuu yookaan halkan guutuu turuu danda'u, wantoota baramaa ta'anidha. Dukkana yeroo roobaa ganama ganama hunda dachaa keessatti mul'achuu ni danda'a; achiis sa'aatii jalqabaa aduu keessatti ni qilleensa'a. Yeroo ho'aa fi ji'oota roobaa lamaan keessatti cabbiin midhaan facaasu yookaan obomboleettiin, muka cabsuu, ta'uu danda'a.

Daataa baay’ina ummataa

Akka tilmaama uummataa bara 2020tti Ejensii Seenaa Giddugaleessaa Itoophiyaa irratti hundaa'uun, naannichi lakkoofsa uummataa 5,385,782 kan qabu yoo ta'u, naannicha hektaara 451,170.7 (1,741,980 sq ). Baay'ina uummataa naannichaa keessaa dubartoonni 2,698,261 fi dhiironni 2,687,021 ta'u. Wolaayita baayyina uummataa 356.67 qabdi. 366,567 yookaan 11.49% jiraattota magaalaa yoo ta'an, kanneen biroo 1,196 yookaan 0.08% baay'ina qabu. Walumaa galatti manneen 310,454 ta'an naannoo sana keessatti lakkaa'amaniiru, kunis giddu galeessaan namoota 4.84 maatii tokko keessatti, fi manneen jireenyaa 297,981 akka ta'an taasiseera. Gareen sanyii guddaa naannoo sana keessatti gabaafame Wolaayitaa (96.31%); gareen sanyii kan biroon hundi uummata keessaa 3.69% ta'u. Welaayitaan akka afaan jalqabaa jiraattota 96.82%'n dubbatama; kanneen hafan 3.18% afaanota gurguddoo kan biroo hunda dubbataniiru. 71.34% Pirootestaantota, 21%'n uummataa Kiristaanummaa Ortodoksii Itoophiyaa akka hordofan, 5.35% ammoo Kaatolikii akka fudhatan dubbataniiru, 5.35%.Template:Bar box

Magaalota ijaaruu

Naannoon Woolaayitaas woredaa kudha ja'aa fi bulchiinsa magaalaa ja'a of keessaa qaba. Magaalotaa fi magaalota garaagaraa naannoo Wolaayitaas ni jiru. Magaalaan Soodoon giddugaleessa bulchiinsaa fi daldalaa kan ta'e yoo ta'u, giddugala daandiiwwan gara fi balbala seenu torbaatti argama. Template:Largest cities

Aadaa

Gifaataan ayyaana beekamaa sirna Wolaayitaatti wagga waggaatti ji'a Fulbaanaatti kabajamu keessaa isa beekamaa dha. Ayyaanni Waggaa Haaraa Wolaayitaatti Gifaataa jedhamu, nyaata addaa Baccira fi Muchuwa nyaachuun kan kabajamu ganama fi torbanoota ayyaanichaatti. Gifaataan ayyaana Waggaa Haaraa Wolaayitaati - kan Wolaayitas waggoota dhibbaan lakkaa'aman dura ayyaaneffatee ture. Gifaataan waggaa waggaatti guyyaa Dilbataa ayyaaneffatama, kunis Fulbaana 14 fi 20 gidduutti argama. Gifaataan riqicha namoota dhihoo fi fagoo walitti qabuudha.Template:Panorama

Liikii Taphachuu

Daawwii

Daawwattoonni gara Wolaayita Soodo'tti dhufan Addis Ababaa irraa karaa Butajiraa gara 310 (190 mi) yookaan daandiiwwan Shashemaneen gara kiiloota 380 (240 mi) deemuudhaan gara magaalaatti seenan. Gama biraatiin, daawwattoonni konkolaataa atoobisii naannoo Addis Ababaa irraa gara Wolaayitaatti fayyadamuu yookaan qilleensaan deemuu, gara Arbaa Minch fi geejjiba lafa irraa Arbaa Minchi irraa gara Woloota Sodootti fayyadamuu ni danda'u. Magaalattiin buufata atoobisii fi buufata xiyyaaraa qabdi. Haa ta'u malee, inni dhumaa guutummaatti hin hojjetu akkasumas xiyyaarota daldalaa hin fudhatu.

Iddoowwan turistii adda addaa ta’uu danda’an, kanneen Zoonii Wolaayitaatti filataman dandeettii naannichi gabaa turistii hambaalee uumamaa fi aadaa qabachuu madaaluuf jiru.

Bishaan kuufamaa Ajooraa

Dambaliin Ajoraas dambalii bishaanii lamaa laga Ajacho fi Sookiin uumaman kan Addis Ababaa irraa gara 390 (240 ) fagaatanidha. Dambaliin bishaanii Ajachoo qarqara qarqaarraa meetira 210 (690 ft) gadi bu'a, Sokee immoo meetira 170 (560 ft) gadi xiqqoo gadi bu'e. Dambaliin 118 magaalaa Arekaarraa gara kaabaatti 7 (4.3 mi) kan argamu yoo ta'u, garuu gara iddoo sanaatti geessuun konkolaataa konkolaachisuun kiilomeomeetira 25 (16 ) ta'u kan barbaachisu dirree magaalattii irraa. Akkuma iddoowwan daawwattootaa hedduu guutummaa Itoophiyaa, daawwattoonni Ajora Falls daawwattoota biyya keessaa kan to'ataman yoo ta'u, yeroo tokko tokko daawwattoota alaa si'a 23 caala. Waggaa waggaatti bakki kun giddu galeessaan daawwattoota biyyoolessaa 14 fi biyya keessaa 195 qaba.

Moochanaa Booraago

Mochena Borago Rockshelter magaalaa Wolaayitaa Soodoo irraa kaaba lixaatti, qarqara kibba lixa Tulluu Daamotaa irratti argama. Daamoota kan akka Tulluu Daamoot jedhamees beekamu sadarkaa galaana irraa meetira 2,900 ol ol ol ol kan ol ka'u yoo ta'u, Mochena Booraago Rockshelter sadarkaa galaanaarraa 2,200 ol kan olka'u ta'us. Daandii Hoosanaa Booraago Rockshelter ga'uuf, daawwattoonni konkolaataa, Wolaayita Soodo irraa gara 10 (6.2 ) karaa Hosannaatiin. Mallattoon daandii hin miidhamnee gara mana hidhaa dhagaa geessu agarsiisa. Waggoota darbanitti, ga'een weebsaayitii kanaa salphaa ta'eera. Dambaliin bishaanii xiqqoon olka'aa ta'e olka'iinsa dhagaa irraa gara yaa'iinsa gara bu'uura tulluutti yaa'a. Bara 2006 hanga 2008tti Yunivarsitii Filooriidaa Kibba Dhihaa Itoophiyaa Arkiyoolojii Projeektiin kan xiyyeeffate bakkeewwan dhumaa Pleistoosene awwaalamuu irratti ture.

Bariijii uumamaa

Riqichi kun naannoo Wolaayitaa offa woreda irraa magaalaa Gasubaa irraa kiilomeetira 5 fi magaalaa bulchiinsa naannoo, Soodoo irraa kiilmeetira 29 fagaatee argama. Riqichi akka uumamaatti dhagaa guddaa tokko irraa kan hojjetame yoo ta'u, isa laga Maaniisaarra jiru irra jiru. Maqaan riqicha kanaa (ye egzier dildiy) Afaan Amaaraatiin

Abalaa Chookare (Bilbo Hotspring)

Warraaqsi ho'aa Humbo Woreda Abela mareka kebele keessatti argama. Dambaliin ho'aa bifa marsaa qabu naannoo bal'aa kan haguuguu fi aarri ol ka'aa fi bubbee bilcheeffame lafa keessaa dhufuu fi qilleensi bishaanii fageenya irraa mul'achuu danda'a.

Tulluu Daamotaa

Tulluu Daamotaa naannoo wolaita Soodoo Zuria woreda magaalaa Soodoo irraa gara kaabaatti kiilomeetira 12 fagaatee kan argamu yoo ta'u, olka'ina galaana irraa meetira 3000 ol ta'a.

Ispoortii

Kooluboonni garaagaraa Woolaayita keessatti sochii ispoortii garaagaraa sadarkaa biyyaalessaa fi ardii irratti dorgoman jiru. Wolaitta Dicha S.C. kilabii kubbaa miilaa Itoophiyaa Soodootti argamu dha. Kilabichi bara 2009tti Waldaa Guddina Welaayitaa'n hundeeffame. Wolaayita Dicha maqaa yeroo ammaa lammiilee Afrikaa Bahaa fi guutummaa Afrikaa waliin walfakkaatu dha. Kilabichi Kibba Itoophiyaa irraa kan dhufee ta'e, garee Gibxii fi mo'attoota CAF Champions league Zamalek yeroo shan Kaayiroo keessatti walitti bu'iinsa kubbaa miilaa ajaa'ibaa keessatti mo'ate. Kilabichi Wolaita Tussa S.C. bakka bu'ee dura, duraan dursee kan ta'e ta'uu isaa fi haarawaa ta'uu isaati. Kilabichi maqaa moggaasa isaa "Bees of Tona" kan jaarraa 19ffaa irraa geggeessaa Wolaayitaa Kingdom "King Tona" irraa argate. Kooppiin Wolaitta Dicha S.C. bara 2017'tti mo'ate, akkasumas Kooppi Kooppi Confederation CAF 2018'f ga'eessa ta'e, kilabichi Zamalek SC'n mo'ee gara quarter-final'tti ce'e.

Kiloobni ispoortii Magaalaa Wolaayita Soodo kan biraa magaalaa Wolaayitaa Soodo keessatti argamu dha. Akka seeraatti bara 2011tti hundeeffame. Kilabichi Liigii jalqabaa Itoophiyaa irratti hirmaachaa jira.

Magaalaa Boodiiti kilabii kubbaa miilaa, Kubaa miilaa Itoophiyaa magaalaa Boodiiti irratti hundaa'e dha. Kilabichi dorgommii Biyyoota Kibbaa, Biyyoota, fi Naannoo Uummata Biyyoota Kibbaa Jinkaatti bakka bu'ee, ji'a isaa injifannoodhaan xumure.

Gareen Vooliiiball Dhiirota Wolaita Dicha Amajjii 2005 E.C. hundeeffame. Gareen Voolaita Dichaa garee ispoortii Wolaita Sodo keessatti argamu dha. Gareen kun yeroo baay'ee Liigii Premier Volleyball Itoophiyaa mo'ateera. Kana malees, dorgommii kubbaa miilaa Afrikaa bara 2019 fi 2021 irratti Itoophiyaa bakka bu'eera.

Magaalaa Arakaa kiibaa miilaa. Kilabii Arakaa in Wolaayitaa keessatti argamu dha. Akka seeraatti bara 2000tti hundeeffame. Miseensa Federaalaa kubbaa miilaa Itoophiyaa kan ta'an yoo ta'u, Liigii jalqabaa Itoophiyaa keessatti taphatu.

Miidiyaa

Bulchiinsi Naannoo Wolaayitaas waggoota darban keessatti guddina dinagdee saffisaa fi itti fufiinsa qabu galmaan gahuuf karoora yeroo dheeraa fi giddugaleessa hiyyummaa fi duubatti deebi'uu hir'isuu fi carraa uummataa qabeenya miidiyaa garaagaraa fooyyessuuf yaalii godhee guddina dinqii guddisuu irratti guddina guddaa godheera. Miidiyaaleen hawaasaa wolaayita keessa jiran raadiyoo, televijiinii fi Intarneetii, kan to'annoo mootummaa Itoophiyaa jala jiran, akkasumas gaazexaa fi barruulee dhuunfaa kan of keessaa qabanidha. Dhaabbileen raadiyoo Soodoo keessa jiran Raadiyoo wogeta 96.6 fi Raadiyoo Fanaa 99.9 ni dabalata. Televizhinii saatalaayitii Itoophiyaa keessatti waggoota hedduuf baay'ee beekamaa ture. Dabalataan, Wolaita TV'n Wolaayita Zone odeeffannoo aadaa fi seenaa namoota naannichaa akka ga'u taasise, sababa hir'ina miidiyaa televizhinii naannichaatti miidiyaa miidiyaa garaagaraa irratti investii guddaa taasise.

Barnoota

Wolaita Liqa School

Barumsi guddina hawaasummaa, dinagdee fi siyaasaa itti fufiinsa qabu mirkaneessuuf bu'uura dha. Naannoon Wolaayita, Naannoo Biyyoota Kiibaa, fi Uummata Kibbaa Itoophiyaa (SNNPR), naannoo baadiyyaa fi jiraattota hedduu qabu dha. Sirni barnootaa barsiisuu fi gargaarsa gaarii kennuuf wal'aansoo gochaa jira, manneen barnootaa sadarkaa lammaffaa dhiyeessii xiqqaa qabu. Kaayyoo kana galmaan gahuuf sirni barnootaa Naannoo fooyyessuuf, Kutaan barnootaa Biyyaalessaa Iskootlaand waliin hojjechaa jira. Dhaabbanni kun Afrikaa Sahaaraa gadii fi alaatti barnoota fooyyessuuf hojjetta. Wolaayitaatti, manneen barnootaa Itoophiyaa keessaa kan durii ta'an jiru; fakkeenyaaf, Dubboo Aayye kenyaa Kaatolikii fi Ligaba Aba-Sebsib, kan bara 1933 fi 1945tti wal duraa duubaan hundeeffaman.Yuunivarsiitii Woolaayita Soodo (WSU, bara 2007tti hundeeffame, dhaabbata barnootaa ol aanaa hawaasaa Soodo keessatti argamu dha. Yuunivarsiitichi barsiisuu/barnoota, qorannoo fi tajaajila hawaasummaa irratti hirmaatee jira. Yuunivarsiitichi kaampiiwwan naannoo adda addaa kan akka Gandabaa, Otona fi Dawuro Tarcha Kaampii qaba.

Kolleejjii Qonnaa Woolaayitaa Soodo Kolleejjiin kun bara 2001tti hundeeffame. Giddugaleessa leenjii ogummaa fi ogummaa magaalaa Wolaayita Soodo keessatti hundeeffame dha. Dabalataan, manneen barnootaa magaalaa Soodo mana barnootaa sadarkaa lammaffaa fi qophii Wolaita Sodo, mana barnoota Wolaita Liqa fi mana barnoodaalee sadarkaa lammaffaa Bogale Walelu fi qophii ni dabalata.

Galmee hoggantoota olaanaa Naannoo Wolaayita

Bara 2000 irraa kaasee olaantummaa bulchiinsa Naannoo Wolaayitaa.

• 2000 hanga 2001, Maamoo Goodebo, SEPDM
• 2001 hanga 2004, Firewu Altaayee, SEPDM
• 2004 hanga 2008, Amaanu'eel Otooroo, SEPDM
• 2008 hanga 2010, Haayilbarhaan Zeenaa, SEPDM
• 2011 hanga 2013, Tasfaayee Yigezuu, SEPDM
• 2013 hanga 2016, Eyoob Waate, SEPDM
• 2016 hanga 2018, Asraat Teeraa, PhD, SEPDM
• Adoolessa 2018 hanga Sadaasa 2018, Geetahun Gaaredewu, PhD, SEPDM
• 2018 hanga Hagayya 28, 2020, Dagatoo Kumbbee, Paartii Badhaadhinaa
• Hagayya 28, 2020 hanga Onkoloolessa 19, 2021, Endriyas Geetaa, PhD, Paartii Guddinaati
• 19 Onkoloolessa 2021 hanga ammaatti, Akililu Lammaa, Paartii Badhaadhina.

Kutaalee bulchiinsaa

Wooreedaa fi Bulchiinsa Magaalaa Naanno Woolaayitaatti

Lakkoofsa	Aanoolee	Bakka taa'uu
1	Abbala Abaayaa	Paarachcho
2	Bayra Koysha	Baluqo Sayno
3	Bolooso Bombbe	Bombe
4	Bolooso Soore	Arakka*
5	Daamoota Gaale	Boddite*
6	Daamoota Pullaasa	Shantto
7	Daamoota Soore	Gununo*
8	Daamoota Woyde	Baddeesa
9	Duguna Panggo	Biixxanna
10	Hobbicha	Baddaa
11	Humbbo	Xabala*
12	Kawo Koysha	Laashsho
13	Kinddo Diidaye	Halaale
14	Kinddo Koysha	Bale Hawaassa*
15	Oofa	Gasuubba*
16	Sooddo Yuushuwaa	Wolaytta Sooddo*

* Bulchiinsa Magaalaa, kaayyoo bulchiinsaa hundaaf akka Woredaatti ilaalamu.

Dinagdee

Qonni ummata baadiyyaa %90 ol jireenya isaati. Horsiisni beeyladaa oomisha midhaaniif kan dabalatu yoo ta’u, baay’inni beeyladaa Wolayitaa tilmaamaan baay’ina dhaabbataa loon 685,886, hoolaa 87,525, re’ee 90,215, farda 1951, qamadii 669,822 fi qamadii beeyladaa 38,564 qaba. Qonnaan bultin bu’aa beeyladaatiin kan beekaman yoo ta’u, baay’inaan loon foon loonii fi dhadhaa orgaanikii isaaniitiin beekamu (Million, 2003). Duudhaa dheeraa re’oota furdisuu kan adda ta’een shaakalamu dabalata nyaataa naannoo/mana keessatti argamu/qindeessa (midhaan midhaanii, midhaan hundee fi tiruu), haftee manaa, marga) fayyadamuun shaakalu qabu(Takele and Habtamu, 2009). Bakki aannani Sodoo guddina oomisha aannanii galmaan ga’uuf dandeettii cimaa qabu keessaas isa tokkodha. Boqqolloo, harikot baqeelaa, taro, swiit potaato, inset, bananaa, avokaado, mangoo fi buni midhaan gurguddoo qonnaan bultoota xixiqqaa Wolaayitaa fi naannoo ishee jiraniif faayidaa guddaa qaban dha (CSA, 2020). Kaasaavanis yeroo ammaa kana dagaagaa jira. Qonna walmakaa oomisha midhaanii, midhaan hundee, Enset, fi buna of keessaa qabu ni hojjetama. Enset dinagdee nyaataa Wolayitaa keessatti waan barbaachisaa ta’ee fi akka nyaata ijootti, ykn nyaata waliin nyaatamutti hojjeta. Bakka lafti baay’ee hanqatee fi kana irraa kan ka’e bakka sassaabbii midhaanii gadi aanaa ta’etti, Enset oomisha olaanaa kan kennu wabii nyaataaf carraa tokko tokko ni kenna. Enset gogiinsa dandamachuu isaatiinis jaallatamaadha.

Faawunaa fi Filooraa

Wolaayitaatti, tatamsa'inni sanyii bineensotaa garaagaraa dha. Gosti midhaanii gara xumura ji'a roobaa ga'uu danda'a.

Hawaasni kun dirree midhaanii guddaa fi, hunda caalaa, qonnaan bulaa qonnaa gurguddaa, kan akka mallattoo qabeenya isaaniitti tajaajilanitti marfamaniiru. Lafti qonnaa, bakka uffanni Itoophiyaa itti hojjetamu, bakka biqiltuun kun itti guddatu, kunis, bunaa waliin, madda qabeenya Itoophiyaa yeroo ammaa kan ta'ee fi gara fuulduraatti meeshaa biyya alaa gurguddaa ta'a. Sanyii midhaanii, qamadii, durraa, garbuu fi teef hundi naannoo sana keessatti horatamu. Baay'een isaanii waggaatti si'a lama sassaabamuu danda'u. Mukkeewwan Mediteraaniyaan hundi waggaa guutuu firii ni oomisha: wayinii, appoolii, peer, peesh, apriikoot, oromaanii, tangeriniin, baanaa, paappaa'aa, avookaatoos, fi kan birooti.

Namoota beekamoo

• Leggesee Mootaa Baraataa,bulchaa Baankii Biyyaalessaa Itoophiyaa Bara sirna Derg
• Simoon Galooree, Bulchaa olaanaa Illubabor fi Naannoo Oomoo Kaabaa ture
• Mooti Motoloomii Saatee, Hundeessaa fi mootii beekamaa Mootummaa Wolaayitaa keessaa tokko. Itophiyaa har'aa harka caalu bara 12ffaa Mootummaa Damot jalatti bulchaa ture.
• Mooti Oogatoo Saanaa, mootii Mootummaa Wolaayitaa keessaa tokko ture, sirna mootummaa Tigree waliin.
• Mooti Saanaa Tubbee mootii Mootummaa Wolaayitaa keessaa tokko ta’uun kan amanamu sirna mootummaa Tigree waliin.
• MootiXoonaa Gaaggaa, mootii dhumaa Mootummaa Wolaayitaa. Waraana guddaa fi mootii Wolayta humna guddaa qabu keessaa tokko ta'uun amanama. Waraanni isaa humna mootii Menelik yeroo jaha injifachuun bara 1896tti humna walitti makame Menelik fi Abbaa Jifaariin mo’amuun isaa ni yaadatama.
• Firewu Altaayee,Nama siyaasaa Itoophiyaa fi bulchaa olaanaa Zoonii Wolaayitaa lammaffaa
• Hayilemaariyaam Desaaleny,Ministirri Muummee Itoophiyaa duraanii
• Saamu'eel Urqqatoo (PhD), Saamu'eel Urqqatoo (PhD) komishinara Komishinii Farra Malaammaltummaa Federaalaa fi Ministira Ministeera Saayinsii fi Barnoota Olaanoo ta'uunis tajaajilaniiru
• Tashoomee Toggaa, af-yaa'ii mana maree bakka bu'aa ummataa Itiyoophiyaa fi Chaayinaatti Ambaasaaddara duraanii
• Roomaan Tasfaayee – Giiftii Duree Itoophiyaa (2012–2018). Kanaan dura Sagantaa Misooma Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii fi waajjiraalee biroo keessatti hojii hoggansa turte.
• Sanchoo Gabire, Weellisaa, koreegiraafii fi shubbisaa lammii Itoophiyaa.
• turte
• Gilddoo Kaassa Oomishaa rikoordii Itoophiyaa, barreessaa sirbaa fi weellisaa lammii Itoophiyaa.
• Kamuzu Kassa Qindeessaa fi barreessaa sirbaa Itoophiyaa.
• Taklewold Axinaafuu Nama siyaasaa Itoophiyaa gara waggoota kurnan lamaaf Baankii Biyyaalessaa Itoophiyaa bulchaa ture.
• Mengistuu Haayilee Maariyaam loltuu fi nama siyaasaa Itoophiyaa bara 1977 hanga 1991tti itti gaafatamaa mootummaa Itoophiyaa yoo ta'u, bara 1984 hanga 1991tti ammoo barreessaa olaanaa Paartii Hojjetoota Itiyoophiyaa ture.
• Geetahuun Gaaredewu, Daarektarri Olaanaa Abbaa Taayitaa Eegumsa Naannoo FDRE, Ministeera Barnootaa Ministeera Mootummaa duraanii
• Yeshurun Alemayehu, (PhD); Itti aanaa Daarektarri Olaanaa Inistiitiyuutii Saayinsii fi Teeknooloojii Hawaa Itoophiyaa, Hogganaa Garee Garee Misooma Saatalaayitii Itoophiyaa Jalqabaa ti
• Cheernet Gugsaa, ogeessa lammii Itoophiyaa yoo taatu, kilabii Piriimiyerliigii Ityoophiyaa Seent Joorjii fi garee biyyaalessaa Itoophiyaaf taphatti